Vuosina 1995- 2007 pienituloisimman kymmenesosan tulokehitys oli 13 prosenttia ja hyvätuloisimman 80 prosenttia. Suhteellinen köyhyys kaksinkertaistui tänä aikana noin 12 prosenttiin. Tuloerot ovat nyt samalla tasolla kuin 40 vuotta sitten. Kyse ei ole mistään luonnonilmiöstä, vaan valitsemastamme tulonjakopolitiikasta, jossa verotus näyttää keskeistä roolia.
Vuonna 1993 tehtiin Ahon hallituksen toimesta verouudistus, jossa eriytettiin ansio- ja pääomatulojen verotus toisistaan. Pääomatulojen ollessa kevyttä tasaverotusta, on ansiotuloja keinotekoisesti siirretty pääomatuloiksi. Palkansaaja maksaakin korkeampaa veroprosenttia jo 33 000 euron ansiotuloista kuin miljoonien pääomatulojen nauttija. Tuloveronkevennyksiä on tehty myös miljardien edestä, mutta näiden kohdistuminen tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin on kasvattanut tuloeroja entisestään.
Tuloeroja on kasvatettu myös muilla keinoin. Varallisuusvero poistettiin Vanhasen hallituskaudella 2005. Samaan aikaan tehtiin myös verouudistus, jolla listautumattomat yhtiöt voivat jakaa osakkailleen enimmillään 90 000€ verovapaasti osinkoa, mikäli yhtiön nettovarallisuus tämän mahdollistaa. Tätä mahdollisuutta käyttääkin noin puolet yrityksistä täysimääräisinä joka vuosi. Nykyisen hallituksen aikana yrityksiltä poistettiin puolestaan Kela-maksu, josta aiheutuneet miljardiluokan tulonmenetykset rahoitetaan kansalaisten kulutusverojen nostoilla.
Valtionvarainministeriö on arvioinut, että julkisen talouden kestävyysvaje on kymmenen miljardia euroa ensi eduskuntakaudella. Tämän umpeen kuromisessa on keskeistä talouskasvu ja työllisyyden kehitys, mutta varmaankin verotulojen kasvua tai menoja leikkaamista tarvitaan. Kysymys kuuluu ainoastaan, missä tuloluokassa leikkaukset tai veronkorotukset tehdään?
Talouden tasapainottaminen olisi kohtuullista aloittaa tuloerojen pienentämisellä, jossa verotus ja sen kohdentuminen on avainasemassa. Veronkorotusten tulee kohdistua siihen kansanosaan, jolla on siihen varaa normaalin elämän kärsimättä. Tuloerojen pienentämisvaatimuksissa ei ole kyse kateudesta, eikä pelkästä oikeudenmukaisuudesta, vaan hyvinvointivaltion rahoittamisesta.
Juho Kautto
palkkasihteeri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti