Suomessa on vuonna 2030 sataa työssäkäyvää kohden 73 huollettavaa. Väestön ikääntyminen ja palveluiden tuottaminen tälle ikäpolvelle tulee olemaan iso haaste. Eräs keino tähän on omaishoitoon panostaminen.
Omaishoitojärjestelmän taloudellisen tuen piirissä on noin 30 000 hoitajaa. Heidän tukensa ovat alimmillaan ainoastaan noin 350 euroa kuukaudessa. Arvioiden mukaan omaishoitajien tekemän työn ansiosta on vältytty noin 12 000 hoidettavan laitospaikalta. Varovaisestikin voidaan puhua satojen miljoonien, jopa miljardien säästöistä yhteiskunnalle. Omaishoidon tukeen käytetty raha tulee näin monin kerroin takaisin.
Valtion tulee ottaa se vastuu omaishoitojärjestelmästä, mikä sille kuuluu. Omaishoidon taloudellinen vastuu on siirrettävä kunnilta valtiolle, jotta kansalaisille voidaan turvata perustuslaillinen tasa-arvo asuinkunnasta riippumatta. Omaishoidon avulla säästettyjä varoja voidaan hyvin käyttää korvausten tason nostamiseksi nykyisestä.
Työlainsäädäntömme ei tunne työntekijöiden subjektiivista oikeutta jäädä hoitamaan vakavasti sairaana olevaa läheistään pidemmäksi aikaa. Tämä oikeus perustuu työnantajan viimekätiseen suostumukseen, eikä vastaa tätä päivää. Omaishoidosta onkin tehtävä työntekijälle muihin perhevapaisiin rinnastettava oikeus, jossa työntekijälle turvataan pidempi määräaikainen työstä poissaolo läheisensä hoitamiseksi. Läheisiksi tulee omaishoidossa työlainsäädännön kautta laskea myös työntekijöiden omat vanhemmat.
Työntekijöiden oikeus jäädä määräajaksi omaishoitovapaalle on paitsi inhimillistä sekä hoitajalle että hoidettavalle, myös kansantaloudellisesti ja työllisyysmielessä järkevää. Tällä parannetaan jaksamista työelämän kriittisinä aikoina ja pidennetään tätä kautta työuria. Monet perheet ovat todella ahtaalla käydessään töissä ja yrittäessään hoitaa läheistään. Pahimmassa tapauksessa työntekijä on jopa pakotettu irtisanoutumaan työstään, mikä on täysin kohtuutonta ja usein yhteiskunnalle kallis ratkaisu.
Omaishoito on inhimillinen tapa hoitaa läheisiämme ja sen lisääminen on tulevaisuudessa kansantalouden kannalta välttämätöntä. Omaishoitajat tekevät työtään rakkaudesta läheistään kohtaan, mutta tämä ei saa viedä heitä kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin. Omaishoidon kehittämisellä ei pidä korvata panostusta julkiseen terveydenhuoltoon mutta sen avulla voidaan helpottaa sen ylikuormittumista.
Juho Kautto
kansanedustajaehdokas
Vasemmistoliitto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti